Miten yritysten tulisi valmistautua EU:n kestävyysraportointia koskevaan CSRD-direktiiviin?

Kestävyystiedon määrä ja laatu  paranee merkittävästi seuraavien vuosien aikana, kun noin 50 000 eurooppalaisen yrityksen on täytettävä laajat kestävän kehityksen raportointivaatimukset pakollisen Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin käyttöönoton myötä. Tämä on merkittävin muutos taloudellisessa raportoinnissa sitten kansainvälisten taloudellisten raportointistandardien (IFRS) käyttöönoton. Kyseessä ei ole ainoastaan tekninen päivitys raportointistandardeihin, vaan myös organisaatiomuutos ja strateginen tuki vihreälle siirtymälle. Seuraavaksi selvennän, miksi näin on.

Osana kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa (Sustainable Finance Action Plan) Euroopan komissio tekee asteittain kestävän kehityksen raportoinnin (CSRD) ja sen riippumattoman varmennuksen pakolliseksi listatuille yrityksille SEKÄ muille suurille yrityksille vuosien 2024-2026 aikana. Yritys luokitellaan merkittäväksi, jos se täyttää vähintään kaksi kolmesta kokoluokitus-kriteeristä:

• Yrityksessä on yli 250 työntekijää.
• Liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa.
• Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

Pohjoismaissa meillä on monia pääomaintensiivisiä listaamattomia yrityksiä, joissa on alle 250 työntekijää, mutta raskaat omaisuuserät. Siksi esimerkiksi monet rakennus-, kiinteistö- ja logistiikka-alan yritykset joutuvat nyt raportoimaan kestävyydestään ensimmäistä kertaa. Viimeisimpien arvioiden mukaan raportointiuudistus tulee koskemaan noin 1 200 yritystä Suomessa. Vain noin 10% niistä on listattuja yrityksiä. Useimmat heistä eivät ole koskaan raportoineet kestävyyslukuja ja valitettavasti monet heistä eivät ole tietoisia siitä, mitä on tulossa. 

Kestävyystiedot on julkaistava vuosikertomuksessa samalla tavalla kuin tuloslaskelma ja tase - siitä tulee osa yrityksen virallista tiedonantoa ja sen on oltava hyväksytty hallituksen toimesta. Kestävyystietojen julkistaminen vuosikertomuksessa tarkoittaa myös, että ne kuuluvat virallisen taloudellisen valvonnan piiriin samalla tavalla kuin muut yrityksen julkaisemat taloudelliset tiedot.

"Kestävyystietojen raportoimatta jättäminen johtaa samoihin seuraamuksiin kuin taloudellisten tietojen raportoimatta jättäminen. Nämä muutokset motivoivat hallitusten jäseniä oppimaan uudet lailliset vastuunsa."

Uudet raportointivaatimukset ovat laajoja ja Euroopan kestävyysraportointistandardit (ESRS) vaativat yrityksiä raportoimaan monista eri aiheista, aina siirtymästrategiasta työntekijöiden sukupuolten väliseen palkkaeroon. Standardit sisältävät kaksi sarjaa yleissidonnaisia standardeja, viisi ympäristöstandardia, neljä sosiaalista standardia ja kaksi hallinnollista standardia. Nämä 12 standardia esitetään noin 50-sivuisessa asiakirjassa, joissa on yli 1 100 datapistettä. Jotkin standardeista tulevat olemaan pakollisia kaikille yrityksille, kun taas osa riippuu merkityksellisyysarvioinnista.

Vaikutus ulottuu myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin

Tarkastellaan lähemmin, mitä muutos käytännössä tarkoittaa ilmastostrategialle ja sukupuolten palkkaerosta raportoimiselle, jotka tulevat kaikille yrityksille pakollisiksi. Ilmastokysymysten osalta yritysten on julkistettava tietoja kasvihuonekaasupäästöistään (GHG), jotka kattavat Scope 1:n (suorat päästöt omista toiminnoista), Scope 2:n (ostettu energia) ja Scope 3:n (päästöt arvoketjusta) luokittelun. Scope 3 -päästöjen rooli on merkittävä ja se aiheuttaa lumipalloefektin monille pienille ja keskisuurille yrityksille. Jos nämä pienemmät yritykset haluavat säilyttää kilpailuetunsa ja pysyä suurten yritysten (jotka joutuvat raportoimaan CSRD:n mukaisesti) toimitusketjussa, niiden odotetaan toimittavan Scope 1- ja 2-päästönsä pääyritykselleen. Erityisesti ne yritykset, jotka ovat julkisesti viestineet hiilidioksidineutraaleista strategioistaan, odotetaan antavan todisteita vähentyneistä päästöistä.

Sukupuolten palkkaeron julkistaminen työntekijöiden kesken on erinomainen esimerkki sosiaalisesta vastuullisuusasiasta, joka todennäköisesti aiheuttaa johtajille päänsärkyä. Tämä mittari on suhteellisen helppo laskea, koska tiedot ovat jo saatavilla henkilöstöhallinnon järjestelmästä. Tämän tiedon julkistaminen voi kuitenkin olla organisaatiotasolla merkittävä. Miten työntekijät reagoivat merkittäviin eroihin? Kuinka se vaikuttaa työntekijöiden tyytyväisyyteen? Uusiin rekrytointeihin? Yrityksen brändiin ja maineeseen? Lopulta tämä on johtamiskysymys: joko ratkaista ongelma (mikä todennäköisesti lisää palkkakuluja) tai selittää se uskottavasti. Kestävät sijoittajat reagoivat todennäköisesti negatiivisesti suurille sukupuolten palkkaeroille, koska ongelman ratkaiseminen todennäköisesti vähentää sijoituksen kannattavuutta.

CSRD:n käyttöönotto

CSRD:n käyttöönotto muuttaa myös raportointikäytäntöjen rooleja ja vastuita. Riippumatta siitä, kuka johtaa raportointiprosessia, tarvitaan yhä enemmän monialaista yhteistyötä eri taitojen ja taustojen omaavien asiantuntijoiden välillä. Taloudelliset raportoinnin ammattilaiset voivat valmistella vain näitä integroituja vuosikertomuksia kestävyyden ammattilaisten taitojen avulla ja päinvastoin. IT-alan ammattilaisten apua puolestaan tarvitaan tietojenkeruuprosessien luomisessa - monissa yrityksissä ainakin alusta asti.

"Lopuksi, ylimmän johdon roolia ei voi korostaa tarpeeksi - heidän näkemyksensä yrityksen strategiasta ja tulevaisuudesta ovat raportoinnin ytimessä."

Loppujen lopuksi hallitus vastaa kaikesta. Tämä tarkoittaa, että ESG-asioista on keskusteltava tilintarkastusvaliokunnissa ja ne on integroitava sisäisiin valvonta- ja riskienhallintaprosesseihin.

Mahdollisuus edetä?

Edelläkävijäyritykset hyötyvät epäilemättä ja voivat osoittaa strategista etumatkaa kilpailijoihinsa nähden. Silti on monia yrityksiä, joiden todellinen kestävä kehitys ei vastaa heidän mainontaa tai yhteiskunnan odotuksia. Jokaisen yrityksen tulisi analysoida, miten heidän sidosryhmänsä - maksavat asiakkaat, liikekumppanit ja sijoittajat - reagoivat, kun ESG-tiedot on avoimesti paljastettava, ja ne ovat helposti saatavilla Euroopan yhdenmukaistetun tietopisteen kautta. Miten he reagoivat, jos yrityksen kestävyyssuoritus ei vastaa sidosryhmien odotuksia? Kaikki tämä todennäköisesti vaikuttaa yrityksen maineeseen ja markkina-arvoon. Sijoittajat, jotka välittävät varoistaan, näkevät kestävyystietojen lisäämisen mahdollisuutena tunnistaa voittajia - ei ideologisena kysymyksenä.

"Kestävyystietojen raportointi ulkoisille sidosryhmille on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on, että johto osaa käyttää tietoja strategisessa päätöksenteossa."

Käsittelemme näitä ja monia muita kestävyyteen liittyviä aiheita Sustainable Finance -ohjelmassa. 

Kirjoittajasta

Hanna Silvola on laskentatoimen apulaisprofessori Hankenilla. Hänen tutkimusaiheitaan ovat ESG-mittaus, raportointi ja varmennus, kestävä rahoitus ja kestävä sijoittaminen. Hänellä on kansainvälistä kokemusta muun muassa London School of Economicsista ja Stanfordin yliopistosta (USA). Hän toimii myös asiantuntijajäsenenä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) kestävän rahoituksen neuvontaryhmässä. 

Oletko jo uutiskirjeemme tilaaja?

Uutiskirjeen tilaajana pysyt ajantasalla viimeisimmistä liike-elämän aiheista ja uutisista sekä palveluistamme. Tilaa uutiskirjeemme.